Siirry suoraan sisältöön

Kuinka pitkä USB kaapeli voi oikeasti olla ennen kuin lataus muuttuu tuskaisen hitaaksi ja tiedostot siirtyvät kuin 90-luvulla? Tässä tarkat metrit joka versiolle

Kuinka pitkä USB kaapeli voi oikeasti olla ennen kuin lataus muuttuu tuskaisen hitaaksi ja tiedostot siirtyvät kuin 90-luvulla? Tässä tarkat metrit joka versiolle

Oletko koskaan ostanut viiden metrin USB-C-johdon netistä täynnä toivoa, koska työpöytä on kaukana pistorasiasta, ja huomannut, että puhelin latautuu yhtä hitaasti kuin vanhalla micro-USB:llä ja 4K-video siirtyy ulkoiselle levylle ikuisuuden? Et ole yksin. Miljoonat ihmiset ostavat joka päivä liian pitkiä kaapeleita, koska kukaan ei kerro, että pituus on paljon tärkeämpi kuin paksuus, punos tai kultaus.

Totuus on karu: mitä pidempi johto, sitä enemmän signaali heikkenee matkalla. Sähköinen vastus kasvaa, jännite tippuu, datavirta häiriintyy ja lopulta saat vain murto-osan siitä tehosta, josta maksoit. Vanhat ja hitaat USB-versiot sietävät pituutta paremmin, koska niissä ei ole niin paljon siirrettävää tietoa. Uudet salamannopeat standardit taas vaativat lyhyyttä – muuten rahat menevät hukkaan.

Tässä ovat viralliset spesifikaatiot ja käytännössä testatut maksimipituudet, jotka oikeasti toimivat täydellä nopeudella – ilman aktiivisia vahvistimia.

USB 2.0 – vanha luottotyöläinen, joka kestää viisi metriä ongelmitta

Se perinteinen musta tai valkoinen johto, joka on pyörinyt laatikossa vuosikausia. Maksiminopeus 480 Mbit/s eli noin 60 Mt/s. Viiden metrin kaapeli toimii lähes yhtä hyvin kuin 30 cm:n pätkä. Latausteho säilyy hyvänä, hiiri ja näppäimistö toimivat, tulostin kommunikoi. Yli viiden metrin jälkeen alkaa pientä hidastumista, mutta 7–8 metriäkin vielä toimii ihan kelvollisesti hitaissa laitteissa. Tämän takia USB 2.0 -jatkojohdot ovat yhä suosittuja toimistoissa ja autotallien tulostimissa.

USB 3.0 / 3.1 Gen 1 & Gen 2 – kolme metriä on ehdoton raja

Kun liitin on sininen tai pakkauksessa lukee “SuperSpeed” tai “SuperSpeed+”, maksimipituus putoaa kolmen metrin tienoille. Nopeus nousee 5 Gbit/s (Gen 1) tai 10 Gbit/s (Gen 2). Kolmen metrin jälkeen signaali heikkenee niin paljon, että nopeus voi pudota jopa puoleen tai laite vaihtaa automaattisesti USB 2.0 -tilaan. Neljän-viiden metrin halvat kaapelit antavat usein vain 20–30 Mt/s – eli olet maksanut kymmenkertaisesta nopeudesta, mutta saat 90-luvun tuloksen.

Kuinka pitkä USB kaapeli voi oikeasti olla ennen kuin lataus muuttuu tuskaisen hitaaksi ja tiedostot siirtyvät kuin 90-luvulla? Tässä tarkat metrit joka versiolle

USB 3.2 Gen 2×2 – enää 80 cm täydellä 20 Gbit/s teholla

Tämä on se versio, jossa kaapeli käyttää molempia datalinjoja täysillä ja lupaa 20 Gbit/s. Laadukas 80 cm:n kaapeli pitää lupauksensa, mutta jo 1,2 metrin jälkeen nopeus laskee usein 10 Gbit/s tai alle. Monet “kaksi metriä” -kaapelit, joita myydään halpoihin hintoihin, antavat käytännössä vain USB 3.0 -nopeuden – eli olet heittänyt rahat hukkaan.

USB4 40 Gbit/s – maksimissaan 80 cm ilman aktiivista vahvistinta

Uusissa koneissa ja näytöissä oleva USB4 lupaa 40 Gbit/s ja tukee samalla 100 W latausta sekä 8K-kuvaa. Täydellä teholla kaapeli saa olla maksimissaan 80 cm. Jo metrin kaapelit tiputtavat usein 20 Gbit/s tai vaihtavat 20 Gbit/s tilaan vain yhteen suuntaan.

USB4 Version 2.0 – 120 Gbit/s hirviö, joka toimii vain metrisellä kaapelilla

Uusin standardi, joka on tulossa 2025–2026 laitteisiin, lupaa jopa 120 Gbit/s yhteen suuntaan tai 80 Gbit/s molempiin. Täydellä teholla kaapeli saa olla maksimissaan noin metrin – usein vain 80 cm. Jo 1,5 metrin jälkeen nopeus laskee 80 Gbit/s tai jopa 40 Gbit/s – eli menetät 2/3 siitä, mistä maksoit.

Mitä tehdä, jos oikeasti tarvitset viisi, kymmenen tai jopa 50 metriä?

  1. Osta aktiivinen kaapeli – niissä on sisäänrakennettu signaalinvahvistinpiiri. Hyvät 5–20 metrin aktiiviset USB-C-kaapelit pitävät 10–40 Gbit/s ja maksavat 50–150 €.
  2. Valitse kuituoptinen USB-kaapeli – ne kuljettavat signaalin valolla, joten pituus voi olla 50–100 metriä ilman mitään nopeuden menetystä. Hinta on 200–600 €, mutta ammattilaiset ja studiot vannovat niiden nimeen.
  3. Käytä USB-hubia tai telakkaa, jossa on oma virtalähde – se kompensoi jännitteen pudotusta pitkillä kaapeleilla.

Lyhyt kaapeli on aina paras ja halvin kaapeli, jos haluat sen täyden nopeuden ja tehon, jonka laitteesi pystyvät antamaan. Seuraavan kerran kun mietit, ostaako se “kätevä kolmen metrin johto” vai tyytyäkö 80 cm:n pakkauskaapeliin, muista tämä: 20 cm voi säästää sinulta kymmeniä euroja ja tuntikausia odottelua.

Mikä on sinun pisin USB-kaapelisi juuri nyt? Mene mittaamaan – ja kerro kommenteissa, paljonko olet menettänyt matkalla. Tai ota heti tänään lyhyempi johto käyttöön ja tunne, miten kaikki vain toimii – juuri niin nopeasti kuin pitikin.

Tekijä

Moikka! Nimeni on Emilia – ja rakastan kerätä arjen pieniä oivalluksia, jotka saavat hymyn huulille ja elämän rullaamaan kevyemmin. Täällä jaan parhaat lifehackit, omituiset faktat ja ideat, jotka tekevät arjesta vähän taianomaisemman. Jos olet koskaan ajatellut “olisipa helpompaa tapa tehdä tämä”, niin täällä ehkä löytyy vastaus. Hypätään yhdessä mukaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *