Mihin laittaa pudonneet lehdet? – Tee kompostia!

• Pudonneista lehdistä voi tehdä arvokasta orgaanista lannoitetta – kompostia – joka parantaa maan laatua ja satoa.
• Valitse terveitä lehtiä, noudata oikeaa kerrostelua ja huolehdi kosteudesta sekä ilmanvaihdosta nopean kompostoinnin varmistamiseksi.
• Kompostin pH on neutraali, joten se ei happamoita maata, mutta hitaasti hajoavien lehtien (esim. tammen) käyttö vaatii pidemmän ajan.

Moni pitää pudonneita lehtiä pelkkänä roskana, mutta kokeneet puutarhurit tietävät, että niistä voi tehdä erinomaista lannoitetta. Komposti syntyy lehtien hajoamisesta bakteerien, sienten ja matojen avulla. Se ei korvaa lantaa, mutta parantaa maan rakennetta ja hedelmällisyyttä. Tässä artikkelissa kerromme, miten teet kompostia helposti omalla pihallasi. Lue eteenpäin ja aloita ilmainen lannoitteen valmistus!

Miksi lehtikomposti on hyödyllistä?

Osittain hajonnut lehtikomposti (nuori komposti) on loistava mulching-aine, joka suojaa penkkejä rikkaruohoilta ja pakkaselta. Käytä vain terveitä lehtiä, sillä taudinaiheuttajat voivat selvitä “kylmässä” kompostoinnissa. “Kuuma” kompostointi (60–70 °C) tuhoaa useimmat patogeenit, mutta sitä on vaikea saavuttaa kotipuutarhassa.

Myytti, että lehtikomposti happamoittaa maata, ei pidä paikkaansa – valmis komposti on pH-neutraalia (6,5–7,5) ja voi jopa tasapainottaa maan happamuutta. Älä lisää kalkkia tai tuhkaa suoraan kompostiin, sillä se voi vähentää typpeä. Jos maasi kaipaa kalkitusta, levitä sitä suoraan penkkiin. Tee kompostia ja testaa sen pH – yllätyt, miten neutraalia se on!

Mitä lehtiä voi käyttää?

Sopivia ovat hedelmä- ja marjapuiden (omenapuu, päärynä, kirsikka, luumu), vaahteran, koivun, orapihlajan ja haavan lehdet. Vältä sairaita tai tuholaisia sisältäviä lehtiä. Tammen, pähkinäpensaan, piippuköynnöksen ja sumakin lehdet hajoavat hitaasti tanniinien vuoksi, joten ne vaativat pidemmän ajan. Saksanpähkinän lehdet sisältävät juglonia, joka voi estää kasvien kasvua, mutta 1–2 vuoden kompostoinnin jälkeen se hajoaa ja komposti on turvallista. Valitse terveitä lehtiä ja vältä tammen lehtiä nopeaan kompostointiin!

Kompostoinnin vaiheet

1. Valitse oikea paikka

Valitse paikka puolivarjossa – suora auringonvalo hidastaa hajoamista. Varmista, että paikka on kaukana juomavesilähteistä ja sijaitsee kuivalla, ilmavalla maalla, jotta komposti ei muutu lätäköksi. Etsi pihaltasi sopiva puolivarjoinen paikka ja aloita kompostointi!

2. Valitse oikea astia

• Kompostikuoppa: Kaiva 1×1 m kuoppa, syvyys max. 1,5 m.
• Kompostikasa: Rajaa kasa laudoilla, jätä ilmareikiä. Tee yksi sivu irrotettavaksi, jotta sisältöön pääsee käsiksi.
• Kompostori: Rakenna kiinteä kompostori, jossa on ilmanvaihtoaukkoja.
• Säkit: Käytä paksuja, mustia muovipusseja pienissä tiloissa. Tee reikiä ilmanvaihtoa varten. Säkeissä syntyy enemmän lehtihumusta kuin perinteistä kompostia, mikä sopii maanparannukseen ja mulchingiin, mutta on vähemmän ravinteikasta. Huomio: Savi- tai märillä mailla kuoppa voi muuttua lätäköksi, joten maanpäällinen kasa tai kompostori on parempi. Rakenna yksinkertainen lautakasa ja huomaa, miten helppoa kompostointi on!

3. Kuinka tehdä kompostia ja nopeuttaa prosessia?

Nopeaan ja ravinteikkaaseen kompostiin tarvitaan tasapaino “ruskeiden” (hiilipitoiset, kuten lehdet) ja “vihreiden” (typpipitoiset, kuten ruoho) materiaalien välillä.

1. Kerrosta: Laita 20–25 cm lehtikerros ja päälle 5–10 cm vihreää ainesta (ruoho, kasvijätteet, keittiön biojäte).
2. Silppua: Pienennä lehdet ja muut materiaalit – pienet palat hajoavat nopeammin.
3. Kostuta: Kastele kuivat lehdet – kompostin tulee olla kostea, mutta ei märkä.
4. Lisää “startteri”: Lisää lapio puutarhamaata tai valmista kompostia. Keväällä voit lisätä typpilannoitetta (20–30 g ureaa/10 l vettä) tai biokiihdyttimiä. Silppua lehdet ja kerrosta ruohon kanssa – huomaat, miten nopeasti prosessi etenee!

4. Kompostin hoito

• Kosteus: Kastele kuumina päivinä, jotta komposti ei kuivu. Peitä se kannella tai mustalla muovilla lämmön ja kosteuden säilyttämiseksi.
• Ilmastus: Sekoita kasa 2–4 viikon välein haarukalla, jotta ilma kiertää ja bakteerit toimivat. Näillä keinoilla saat valmista kompostia 1–2 kaudessa. “Kylmä” kompostointi (ilman hoitoa) voi kestää 2–3 vuotta. Sekoita kompostia kerran kuussa ja huomaa, miten nopeasti se kypsyy!

Miksi kompostointi on tärkeää?

Lehtikomposti on ilmainen tapa parantaa maan hedelmällisyyttä, rakennetta ja kosteudensitomiskykyä. Se sopii vihanneksille, marjoille ja koristekasveille. Oikeilla tekniikoilla saat ravinteikasta lannoitetta nopeasti ja vältät taudinaiheuttajat.

• Materiaalit: Käytä terveitä hedelmä- ja marjapuiden lehtiä, vältä sairaita lehtiä.
• Paikka: Valitse puolivarjo, kuiva maaperä.
• Astia: Kuoppa, kasa tai kompostori – varmista ilmanvaihto.
• Prosessi: Kerrosta ruskeita ja vihreitä aineksia, kostuta ja sekoita säännöllisesti.

Aloita kompostointi tänä syksynä! Innosta muita kierrättämään lehtiä!