Ihmissuhteet ovat yksi elämän haastavimmista alueista, ja juuri siksi niiden päättäminen herättää voimakkaita tunteita. Kun yhteinen tie päättyy, kummankin osapuolen täytyy käsitellä sekä omia ajatuksiaan että toisen reaktioita. Tällaisissa tilanteissa jotkut turvautuvat lauseeseen “ei johdu sinusta, vaan minusta”. Se on lause, joka on yleistynyt eri yhteyksissä, ja vaikka se vaikuttaa yksinkertaiselta, sen taustalla on useita psykologisia ulottuvuuksia.
Miksi jotkut käyttävät tätä lausetta?
Asiantuntijoiden mukaan tällainen ilmaisu on usein merkki siitä, että ihminen kokee vaikeaksi sanoa ääneen todelliset syynsä erolle. Silloin hän saattaa pyrkiä minimoimaan ristiriidan tai välttämään toisen mahdollisen loukkaantumisen. Sen sijaan että hän kertoisi avoimesti, mikä suhteessa ei toimi, hän siirtää vastuun itselleen ja vähentää mahdollisuutta joutua selittämään tarkemmin.
Taustalla on usein taipumus emotionaaliseen välttelyyn. Ihminen voi kokea olonsa epävarmaksi tai heikoksi tilanteessa, johon liittyy jännitystä ja pettymyksen pelkoa. Hän haluaa välttää sen, että toinen kyselee, syyttää tai itkee. Lause toimii silloin nopeana, turvalliselta tuntuvana keinona päättää suhde ilman suurta selittelyä.
Lisäksi monet ihmiset kokevat syyllisyyttä eroajatuksesta. Kun syyttää itseään, voi kokea olevansa “parempi” tai empaattisempi. Tämä ei kuitenkaan aina perustu todelliseen itsereflektioon, vaan pikemminkin haluun välttää vaikeaa keskustelua.
Mitä lause oikeasti paljastaa puhujasta?
Kun joku sanoo “ei johdu sinusta, vaan minusta”, hän kertoo välillisesti useista sisäisistä prosesseista:
1. Vaikeus kohdata toisen tunteet.
Monille on raskasta nähdä toisen pettymys tai suru. Lause voi olla tapa suojautua syvemmältä vuorovaikutukselta, joka vaatisi rehellisyyttä ja kärsivällisyyttä.
2. Tarve välttää konfliktia.
Jotkut pelkäävät sanallisia yhteenottoja, joten he valitsevat mieluummin kevyemmän, mutta epämääräisemmän perustelun.
3. Vaikeus sanoittaa omia tunteita.
Ero ei aina johdu yhdestä syystä. Usein siihen liittyy monenlaisia tunnekokemuksia, jotka voivat olla vaikeita pukea sanoiksi. Lause toimii ikään kuin suojamuurina.
4. Nopean ratkaisun hakeminen.
Joskus puhuja haluaa välttää pitkän keskustelun, joka voi viedä voimia ja johtaa käsittelyyn, johon hän ei ole valmis.
5. Haluttomuus kertoa todellista syytä.
Todellinen syy voi olla esimerkiksi tunteiden hiipuminen, erilaiset elämäntavoitteet tai kokemus siitä, että yhteys ei enää tunnu toimivalta. Puhuja voi kokea nämä asiat liian hankaliksi sanoittaa tai pelätä loukkaavansa toista.
Lause ei aina ole tekosyy
Vaikka kyseistä lausetta käytetään usein välttelykeinona, se ei silti aina ole tyhjä tai epärehellinen. On tilanteita, joissa ihminen aidosti kokee, että hänen omat henkilökohtaiset ongelmansa – esimerkiksi sisäinen kuormitus, vaikea elämäntilanne tai henkinen epätasapaino – vaikuttavat suhteeseen. Tällöin lause voi olla vilpitön tapa suojella toista henkilön omalta myllerrykseltä.
Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun toinen kokee, ettei pysty tarjoamaan suhteessa sitä vakautta tai tasapainoa, jonka uskoo toisen ansaitsevan. Jos ihminen on aidosti rehellinen itselleen ja toiselle, lause voi kertoa kyvystä tunnistaa omia rajojaan.
Miten suhde kannattaa päättää vastuullisesti?
Asiantuntijoiden mukaan eron hetki on aina parempi hoitaa tavalla, joka edistää molempien hyvinvointia. Tämän vuoksi seuraavia periaatteita pidetään hyödyllisinä:
Avoimuus ja selkeys.
Toisen jättäminen epätietoisuuteen vaikeuttaa toipumista. Siksi on hyvä kertoa syyt niin selkeästi kuin mahdollista ilman tarpeetonta loukkaamista.
Kunnioitus.
Vaikka suhde päättyy, keskustelun voi käydä rauhallisesti ja myötätuntoisesti. Tapa, jolla ihminen kohtelee toista eron hetkellä, jättää pysyvän vaikutuksen.
Vastuun jakaminen.
Ero harvoin johtuu yksinomaan yhdestä henkilöstä. Vastuullinen puhe ei osoittele, vaan tunnustaa, että suhteet ovat monimutkaisia.
Askeleet eron jälkeen.
Kun suhde on päättynyt, selkeä etäisyys auttaa toipumisessa. On tavallista, että yhteydenpito ylläpitää toiveita, jotka hidastavat irti päästämistä. Siksi eron jälkeen suositellaan vähitellen etenevää irrottautumista, jotta kumpikin voi rakentaa omaa elämäänsä.
Rehellisyys itselle.
Eron jälkeen moni huomaa miettivänsä, oliko päätös oikea. Tällöin on tärkeää palauttaa mieleen syyt, jotka ajoivat ratkaisuun. Se auttaa välttämään impulsiivista takaisin palaamista tilanteeseen, joka aiheutti epävarmuutta tai ristiriitaa.
Yhteenveto ilman otsikoita
Sanonta “ei johdu sinusta, vaan minusta” on paljon enemmän kuin lyhyt lause eron hetkellä. Se voi toimia suojakeinona, väistöliikkeenä tai joskus jopa aidon itsereflektiivisen oivalluksen ilmaisuna. Jokaisessa tapauksessa se kertoo puhujan tavasta käsitellä tunteita, vaikeuksia ja ihmissuhteen loppumisen painoa. Ymmärtämällä sen merkityksen syvemmin on helpompi kohdata niin omia tunteita kuin toisen reaktioita, ja sitä kautta rakentaa kypsempiä ja avoimempia ihmissuhteita tulevaisuudessa.
