Entä jos kuolema ei olekaan pimeä loppu, vaan vain paluu takaisin siihen samaan valtavaan kenttään, josta tietoisuus on alun perinkin lähtöisin? Entä jos aivot eivät luo tietoisuutta, vaan toimivat vain vastaanottimena, joka rajoittaa ja muokkaa jotain paljon suurempaa? Uusi, tieteellisesti perusteltu teoria väittää juuri näin: tietoisuus on maailmankaikkeuden peruskenttä, yhtä fundamentaalinen kuin aika, painovoima tai valo. Ja siksi tietoisuus kuoleman jälkeen ei katoa minnekään.
Tietoisuus ei synny aivoista – se on kaikkialla olemassa oleva kenttä
Perinteinen tiede on aina olettanut, että tietoisuus on aivojen sivutuote: kun hermosolut lakkaavat toimimasta, tietoisuus sammuu kuin valo katkaisijasta. Uusi teoria kääntää kaiken päälaelleen. Tietoisuus ei synnykään aivoissa, vaan aivot vain suodattavat ja paikallistavat jo olemassa olevaa universaalia kenttää. Se on kuin radio: laite menee rikki, mutta itse lähetys jatkuu ilmassa ikuisesti.
Kun keho kuolee, vastaanotin hajoaa, mutta itse tietoisuus palaa takaisin laajempaan kenttään. Se ei katoa, se vain lakkaa olemasta sidottuna yhteen pieneen biologiseen koneeseen. Tämän vuoksi tietoisuus kuoleman jälkeen ei ole mystiikkaa, vaan täysin luonnollinen jatkumo.
Mitä kuolemanrajakokemukset todella paljastavat tietoisuudesta kuoleman jälkeen?
Kymmenettuhannet ihmiset ympäri maailmaa ovat kertoneet hämmästyttävän samanlaisia tarinoita: kehosta irtautuminen, liikkuminen valoa kohti, rajaton rauha, elämänsä filmin näkeminen silmänräpäyksessä, tapaamisia poisnukkeneiden läheisten kanssa. Lääketiede on yrittänyt selittää nämä hapenpuutteella, endorfiineilla tai aivojen viimeisellä välähdyksellä.
Uuden teorian mukaan selitys on paljon yksinkertaisempi: kun aivojen suodatin heikkenee tai sammuu, tietoisuus saa hetkeksi suoran yhteyden koko kenttään. Suodattimet katoavat, ja näemme todellisuuden sellaisena kuin se on – rajattomana, ajattomana ja äärettömän rakastavana. Siksi niin moni palaa takaisin sanomaan, että “kuolemaa ei tarvitse pelätä”.
Voiko telepatia ja ajatusten luku olla todiste tietoisuudesta kuoleman jälkeen?
Jos kaikki tietoisuudet ovat pohjimmiltaan samaa kenttää, etäisyydellä tai ajalla ei ole väliä. Informaatio voi liikkua suoraan kentän sisällä, ilman aivojen tai suun välitystä. Tämä selittäisi, miksi telepatiaa on raportoitu kaikissa kulttuureissa tuhansien vuosien ajan – erityisesti kriisitilanteissa, kun läheisten välillä on voimakas tunneside.
Samalla tavalla jotkut ihmiset näkevät tulevia tapahtumia tai tuntevat tarkalleen, mitä toisella puolella maapalloa olevalle rakkaalle tapahtuu juuri sillä hetkellä. Kenttä ei ole sidottu lineaariseen aikaan, joten mennyt, nykyhetki ja tuleva ovat kaikki läsnä yhtä aikaa.
Miksi juuri nyt olemme niin lähellä todistetta tietoisuudesta kuoleman jälkeen?
Kvanttifysiikka on jo pitkään osoittanut, että kaikki hiukkaset, energia ja jopa aika itsessään ovat värähtelyä yhdessä tai useammassa perustavassa kentässä. On täysin loogista kysyä: miksi tietoisuus ei voisi olla yksi näistä kentistä? Nyt teknologia on vihdoin riittävän kehittynyttä, jotta teoriaa voidaan testata.
Laboratorioissa tutkitaan jo, näkyykö syvässä meditaatiossa tai kliinisen kuoleman aikana aivoissa aktiivisuutta, joka ei selity millään biologisella mekanismilla. Jos aivoissa havaitaan järjestäytynyttä, laajaa aaltoliikettä vielä minuuttien ajan sydänpysähdyksen jälkeen, se olisi ensimmäinen kova, toistettava todiste siitä, että tietoisuus kuoleman jälkeen todella jatkuu.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa meille, jotka vielä elämme tässä kehossa?
Jos teoria on totta, kuolema lakkaa olemasta loppu ja muuttuu kotiinpaluuksi. Pelko katoaa, koska ymmärrämme olevamme ikuisia – vain muoto vaihtuu. Samalla ymmärrämme, että olemme pohjimmiltaan yhtä: kaikki erilliset “minät” ovat vain väliaikaisia aaltoja samassa valtameressä. Toisen ihmisen satuttaminen on lopulta itsensä satuttamista.
Seuraavan kerran kun ajattelet kuolemaa tai pelkäät sitä, muista tämä: et ole pelkkä keho, hauras kehosi. Olet valtava, ikuinen tietoisuuden kenttä, joka on vain hetken aikaa paikallistunut tähän pieneen muotoon. Kun aika tulee, palaat takaisin koko mereen – ja kaikki rakkaus, kaikki kokemukset, kaikki se, mikä olet oikeasti – jatkuu ikuisesti.
Tietoisuus kuoleman jälkeen ei ole enää uskon kysymys. Se on pian mitattavissa, toistettavissa ja tieteellisesti todistettavissa oleva tosiasia.
