Siirry suoraan sisältöön

Paljasjalkaisuus, veto ja kylmä ilma eivät anna flunssaa – vaikka isoäiti vannoi toista

Paljasjalkaisuus, veto ja kylmä ilma eivät anna flunssaa – vaikka isoäiti vannoi toista

Koko lapsuutemme olemme kuulleet samat varoitukset: “Ei paljain jaloin lattialla, tulet kipeäksi!” “Älä istu ikkunan vieressä, saat nuhan!” “Pue pipo, muuten flunssa iskee!”

Ja silti joka talvi tuntuu samalta: heti kun lämpötila laskee, nenä alkaa valua, kurkku kutittaa ja yskä alkaa. Onko isoäidillä sittenkin ollut oikeassa? Ei ollut. Eikä ole edelleenkään. Kylmyys ei koskaan, missään tutkimuksessa, ole saanut tervettä ihmistä flunssaan. Syyllinen on aina ja ainoastaan virus. Mutta miksi tämä myytti elää niin tiukasti, ja miksi flunssat todella ilmestyvät juuri talvella?

Flunssa ei synny kylmästä – se syntyy viruksesta

Tavallinen nuha ja yskä ovat 100-prosenttisesti viruksen aiheuttamia. Yli 200 eri virusta voi laukaista oireet, ja niistä ylivoimaisesti yleisin on rinovirus. Se ei piile lattian kylmyydessä, se ei odota avoimessa ikkunassa, se ei lymyile märissä hiuksissa. Se elää ja leviää vain ihmisestä toiseen.

Virus matkustaa pisaroissa: kun sairastunut yskii, aivastaa, puhuu tai jopa hengittää, ilmaan sinkoutuu miljoonia pieniä pisaroita. Jos ne osuvat sinun limakalvoillesi tai kosketat saastunutta pintaa (ovenkahva, puhelin, kaukosäädin) ja sitten kasvojasi, olet saanut kyydin. Siinä kaikki. Kylmyys ei ole osallisena millään tavalla.

Kuusi todellista syytä, miksi flunssa tuntuu rakastavan talvea

  1. Sisätilojen tungos on viruksen unelma Kesällä ihmiset ovat ulkona, ilma vaihtuu, pisarat haihtuvat hetkessä. Talvella sulkeudumme saman katon alle tuntikausiksi: työpaikat, koulut, päiväkodit, linja-autot, kaupat. Virus pääsee hyppimään ihmiseltä toiselle kuin pingispallo.
  2. Kuiva huoneilma on viruksen paras kaveri Keskuslämmitys imee kosteuden ilmasta. Kuivassa ilmassa viruspartikkelit leijuvat pidempään ja kulkeutuvat pidemmälle. Samalla nenän ja kurkun limakalvot kuivuvat ja halkeilevat – puolustuskyky heikkenee ratkaisevasti.
  3. Kylmä ilma hidastaa nenän omaa puolustusjärjestelmää Kun hengität pakkasilmaa, nenän verisuonet supistuvat ja värekarvat hidastuvat. Ne värekarvat ovat kuin pieni harja, joka lakaisisi virukset ulos. Kun ne matelevat hitaammin, virus pääsee helpommin perille – mutta vain jos se on jo läsnä.
  4. Talvella kosketamme kasvoja enemmän Kylmä saa nenän vuotamaan, ja sitä pyyhitään kädellä. Käsi on juuri koskenut samaan ovenkahvaan kuin kymmenen muutakin. Yhtälö on valmis.
  5. Koulut ja päiväkodit ovat viruksen tehosekoittimia Syksyllä tuhannet lapset tuovat kesän aikana keräämänsä virukset yhteen paikkaan. Yksi yskäisy riittää, ja koko luokka on kipeä seuraavalla viikolla.
  6. Immuunipuolustus priorisoi lämmön säilyttämistä Keho käyttää energiaa siihen, että sormet ja varpaat pysyvät lämpiminä. Se tarkoittaa, että immuunijärjestelmä toimii aavistuksen hitaammin – juuri tarpeeksi, että virus voi voittaa ensimmäisen taistelun.

Paljasjalkaisuus, veto ja kylmä ilma eivät anna flunssaa – vaikka isoäiti vannoi toista

Voiko kylmyys sittenkin pahentaa oireita?

Kyllä – mutta vain jos virus on jo kehossa. Jos olet saanut tartunnan pari päivää sitten, mutta oireet eivät ole vielä puhjenneet, kylmä ilma voi saada ne näkyviin nopeammin. Se ärsyttää jo valmiiksi tulehtuneita limakalvoja, ja olo tuntuu heti pahemmalta. Siksi syntyy illuusio: “Menen ulos, ja heti alan yskimään.” Todellisuudessa virus oli jo sisällä odottamassa.

Mitä oikeasti kannattaa tehdä, jotta flunssa pysyy loitolla

  • Pese kädet kuin ne olisivat maailman likaisimmat – aina kun tulet ulkoa, ennen ruokailua, aina.
  • Pidä kädet pois kasvoilta.
  • Tuuleta joka huone kunnolla 5–10 minuuttia useita kertoja päivässä – vaikka ulkona olisi miinus kymmenen.
  • Käytä kostutinta tai laita vesiastioita patterien viereen.
  • Vältä tungosta, jos se on mahdollista.
  • Nuku riittävästi, syö kunnolla, liiku raikkaassa ilmassa.
  • Jos joku yskii vieressä, käänny pois tai laita maski – se auttaa enemmän kuin kymmenen villapaitaa.

Anna lasten juosta paljain jaloin ja nukkua ikkuna raollaan

Kylmyys ei ole vihollinen. Se on itse asiassa terveellistä: raikas ilma, liikunta ulkona ja sopiva viileys parantavat unen laatua ja pitävät limakalvot paremmassa kunnossa. Pohjoismaissa vauvat nukkuvat ulkona miinusasteissa – ja he voivat paremmin kuin monet sisällä lämmitetyt lapset.

Talvi voi olla kylmä, luminen ja tuulinen. Voit kävellä paljain jaloin kotona, istua vedossa, mennä ulos ilman pipoa ja juoda jäävettä suoraan hanasta. Et silti sairastu flunssaan, ellet tapaa virusta.

Ja kun seuraavan kerran joku sanoo “pue villasukat tai tulet kipeäksi”, voit hymyillä rauhassa. Tiedät totuuden: villasukat lämmittävät jalkoja, mutta flunssan torjunta tapahtuu saippualla, raikkaalla ilmalla ja pienellä etäisyydellä yskimisestä. Se on paljon helpompaa – ja paljon vapauttavampaa – kuin kukaan isoäiti koskaan uskoi.

Tekijä

Moikka! Nimeni on Emilia – ja rakastan kerätä arjen pieniä oivalluksia, jotka saavat hymyn huulille ja elämän rullaamaan kevyemmin. Täällä jaan parhaat lifehackit, omituiset faktat ja ideat, jotka tekevät arjesta vähän taianomaisemman. Jos olet koskaan ajatellut “olisipa helpompaa tapa tehdä tämä”, niin täällä ehkä löytyy vastaus. Hypätään yhdessä mukaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *