Syksyllä tehtävä talvikylvö mahdollistaa varhaisen sadon monista vihanneksista, kuten porkkanoista, punajuurista, sipulista ja salaateista. Talvikylvö vihanneksille hyödyntää luonnollista stratifikaatiota, jolloin siemenet itävät nopeasti keväällä. Näin kasvit kehittyvät aikaisemmin ja kestävät paremmin kevään lämpötilavaihteluita. Tämä artikkeli esittelee, mitä vihanneksia ja yrttejä kannattaa kylvää syksyllä, miksi se on hyödyllistä ja miten kylvö tehdään oikein. Lue, miten saadaan tuoreita vihanneksia keväällä ennen muita!
Miksi kylvää talveksi?
Talvikylvö antaa kasveille etumatkaa: siemenet käyvät läpi luonnollisen kylmäkäsittelyn, mikä nopeuttaa itämistä ja vahvistaa kasveja. Tuloksena saadaan kestävämpiä kasveja, jotka sietävät stressiä ja voivat vastustaa tauteja sekä tuholaisia, kuten porkkanakärpästä, jotka aktivoituvat myöhemmin keväällä. Lisäksi talvikylvö on erinomainen tapa hyödyntää vanhenevia siemeniä, sillä epäonnistuneen itämisen voi korjata kevätkylvöllä. Kylvömäärää lisätään 30–50 % (porkkanoilla ja punajuurilla jopa kaksinkertaisesti), koska osa siemenistä ei välttämättä idä.
Oikea ajoitus on avainasemassa
Talvikylvön ajoitus riippuu sääolosuhteista. Siemenet ja sipulit kylvetään, kun merkittäviä lämmityksiä ei enää odoteta, jotta ne eivät idä ennen talvea. Esimerkiksi:
-
Osa kasveista, kuten valkosipuli, kylvetään noin kuukausi ennen pakkasia.
-
Sipuli ja monet yrtit kylvetään myöhemmin, kun päivälämpötila on 5–7 °C. Tarkkaillaan säätiedotuksia ja valitaan ajankohta huolella, jotta siemenet pysyvät lepotilassa talven yli.
Mitä vihanneksia ja yrttejä kylvetään?
1. Valkosipuli
Valkosipuli istutetaan syksyllä, noin kuukausi ennen pysyviä pakkasia (Suomessa usein lokakuun alussa). Liian aikainen istutus johtaa versojen jäätymiseen, kun taas myöhäinen istutus estää juurtumisen, mikä voi aiheuttaa talvivaurioita. Valitaan terveitä, suuria kynsiä ilman vaurioita ja istutetaan ne 5 cm syvyyteen (kynnen pohja 8–9 cm syvyydessä). Kynnet voidaan käsitellä tuhka-tupakkapölyseoksella tuholaisten torjumiseksi. Vaihtoehtoisesti käytetään ilmakynsien (bulbillien) kylvöä, mikä uudistaa istutusmateriaalia, mutta sato saadaan vasta toisena vuonna.
2. Sipuli
Pikkusipulit (sipulitaimet) istutetaan lokakuun lopulla tai marraskuun alussa, kun lämpötila laskee 5–7 °C:seen, jotta ne eivät idä syksyllä. Sipulin siemeniä (mustasipulia) kylvetään talveksi oman taimisipulin kasvattamiseksi, joka sopeutuu paikallisiin oloihin. Jotkin lajikkeet voivat tuottaa pieniä sipuleita jo seuraavana kesänä. Myös ruohosipuli ja kiinansipuli sopivat talvikylvöön, mutta ne kylvetään myöhemmin, juuri ennen pakkasia.
3. Porkkana
Talvikylvetyt porkkanat itävät huhtikuussa, joten sato korjataan viikkoja aiemmin kuin kevätkylvöstä. Varhainen kasvu vähentää porkkanakärpäsen aiheuttamia vaurioita. Kylvetään tuplasti tiheämmin kuin keväällä (2 cm syvyyteen) ja lisätään tupakkapölyä tuholaisia vastaan. Keväällä taimet harvennetaan, jotta vahvimmat kasvit saavat tilaa kehittyä.
4. Tilli
Tilli on suosittu talvikylvökasvi, koska se voi jopa itää itsestään. Se kylvetään muiden kasvien, kuten valkosipulin tai salaatin, väleihin, mutta vältetään porkkanan ja persiljan läheisyyttä, koska ne kilpailevat resursseista ja houkuttelevat samoja tuholaisia. Tilli tuottaa herkkää vihreää jo alkukesästä.
5. Persilja
Persilja on pakkasenkestävä ja sopii erinomaisesti talvikylvöön. Sekä lehti- että juuripersilja kylvetään myöhään syksyllä. Lehtipersilja antaa varhaista vihreää, ja juuripersilja ehtii muodostaa suuren juuren, toisin kuin hitaasti kehittyvä kevätkylvö. Myös korianteri, kumina, selleri ja palsternakka sopivat talvikylvöön, sillä niiden siementen eteeriset öljyt hajoavat talven aikana, mikä edistää varhaista itämistä.
6. Retiisi
Retiisi on nopeasti kasvava ja kylmänkestävä juures, joten se sopii talvikylvöön. Valitaan nuolestumista kestävät lajikkeet, sillä tavalliset lajikkeet voivat kukkia keväällä ilman juurenmuodostusta. Talvikylvö vähentää tuholaisten, kuten kirppojen, haittoja ja antaa varhaisen sadon.
7. Punajuuri
Punajuuri kylvetään, kun päivälämpötila on 3–4 °C, jotta se ei idä syksyllä. Valitaan nuolestumista kestävät lajikkeet, sillä tavalliset voivat kukkia juuren sijaan. Kylvetään tuplasti tiheämmin (3–4 cm syvyyteen) ja multataan. Varhainen kasvu varmistaa aikaisen sadon ja vähentää tuholaisriskiä.
8. Pinaatti ja salaatti
Pinaatti on äärimmäisen kylmänkestävä ja itää nopeasti keväällä talvikylvön jälkeen. Salaatti (lehti- ja keräsalaatti) vaatii kylmänkestäviä lajikkeita, jotka itävät yhtenäisesti keväällä. Salaattia voidaan kylvää valkosipulin väleihin tai kasvihuoneeseen, jolloin satoa saadaan jo huhtikuussa. Molemmat hyötyvät kevään kosteudesta ja kestävät pakkasia hyvin.
Käytännön vinkkejä talvikylvöön
-
Valmistellaan maa huolella: Löysätään ja lannoitetaan maa syksyllä, mutta vältetään liiallista kalkitusta pinaatin ja suolaheinän kohdalla, jotka viihtyvät happamammassa maassa (pH 4,5–5,5).
-
Multaaminen suojaa: Peitetään kylvökset mullalla, turpeella tai kompostilla suojaamaan siemeniä pakkaselta.
-
Valitaan oikeat lajikkeet: Käytetään talvikylvöön sopivia, kylmänkestäviä ja nuolestumista kestäviä lajikkeita.
-
Tarkkaillaan säätä: Kylvetään vasta, kun pakkaset ovat lähellä, mutta maa ei ole vielä jäätynyt.
-
Merkitään kylvöpaikat: Keväällä on helpompi muistaa, mihin siemenet on kylvetty.
Varhainen sato talvikylvöllä
Talvikylvö vihanneksille antaa etulyöntiaseman keväällä: valkosipuli, sipuli, porkkana, tilli, persilja, retiisi, punajuuri, pinaatti ja salaatti tuottavat varhaista satoa ja kestävät paremmin tuholaisia. Oikealla ajoituksella ja huolellisella suunnittelulla keittiöpuutarha herää eloon jo varhain keväällä. Kokeillaan talvikylvöä ja nautitaan tuoreista vihanneksista ennen muita!
